perjantai 11. huhtikuuta 2008
Ai niin
Hannun mielestä Vilma sanoi eilen ihan selvästi äiti :) siis ätää ja äittää on tullut jo pidemmän aikaa. On muutenkin alkanut kovasti puhumaan ja osoittelee koko ajan kaikkea sormella.. osaa sanoa myös isi eli -si ja Digi eli -igh. Tunnistaa ainakin sanat koira, lamppu, kukka, ei (saa aikaan leveän naurun, ja tekee varmasti kahta kauheammin mitä olikaa tekemässä..), äiti, isi, ossi, digi, kello...
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
6 kommenttia:
Hannusta muistan kun asuivat Hangossa (kuinka vanha olikaan,3 vuottako?)jutun. Lappohjassa oli ja on vieläkin sähköjoulukynttelikkö jossa koristeena muovisia puolukoita lehtineen. Hannu keksi nyppiä puolukoita aina pois ja koska se oli kiellettyä, se muisti aina kun tuli kylään, painui suoraan kynttelikön luo ja alkoi nyppiä niitä marjoja ja katsoi samalla että kyllä kai kaikki näkee että teen kiellettyä. :)
Heh :)
Taitaa olla aika yleistä huomiohakuisuutta/rajojen hakemista lapsilla. Se on tosiaan jännä, että vaikka kuinka tosissaan ja "vihaisesti" sanoisi ei, niin ei mitään vaikutusta, paitsi tuo nauru... huh huh.
Minä taas en muista tuota "puolukoiden" nyppimistä ollenkaan.mutta näinhän se asia aina menee...T:mummi
Muistan kun Hannu oli meillä kesäisin pienenä. Kerran kun syötiin herneitä niin Hannu heitteli kuoria lattialle...Kun minä yritin kieltää sotkemasta, niin Hannu vaan virnisteli ilkikurisesti ja rupesi entistä enemmän heittelemään niitä kuoria pitkin lattiaa! Pikku enkeli;)Vitsi ku olis silloin tajunnu käyttää käänteistä psykologiaa...
P.S. Vilhokin on nyt oppinut "puhumaan" - sanoo "oppa oppa" tarkoittaa hoppa(=hyppiä på svenska) ja "mppu"=lamppu ja "hyfä"=hyvä...Nyt vaan on menny vähän pikkuisen pää sekaisin kun sanoo "missä äiti?" niin poitsu kattoo lamppua...välillä kun haluaa että hyppyyttää sylissä niin tulee sikermä: "hoppa mppu hyfä hyfä oppa ppa". Konttaus/ryömiminen eteenpäin sen sijaan ei vieläkään harjoittelusta huolimatta onnistu, vaan keinuu ja heittäytyy vauhdilla eteenpäin vähä kerralla. No kai se sieltä tulee sekin taito...Mutta toi kielen kehitys on kyllä mukavaa seurattavaa!
Vilhostapa on tullut puhelias! :)
Hyppyytys on sitten selvästi lempitouhua. Kyllä se liikkuminen sieltä tulee; mun yhden kaverin ihan kohta vuoden ikäinen (11+kk) etenee vain hieman ryömien.. Vilhokin kuitenkin jo liikkuu. Ja niinhhän se menee yleensä, että aina jompikumpi kehittyy ensin: motoriikka ja puhe.
Käänteistä psykologiaa tosissaan saa käyttää noiden pienten (ymmärtävien ja puhuvien) lasten kanssa, ja Vilmalle oon nyt tehnyt niin, että oo ohjannut sen "pienemmän pahan" kimppuun, eli vaikkapa leivinuunilta tyhjentämään kaappia, jossa on muoviastioita ja muuta vaaratonta... Tässä vaiheessa, jos tuo EI ei mene perilee, niin ei oikein järkevämpää toimintatapaa tule mieleen..
Siis motoriikka TAI puhe..
Lähetä kommentti