Viikonlopun jorinoita

Ollaan oltu täällä kotona viikonloppu ihan tyttöporukalla, kun Hannu lähti perjantaina laivalle, ja Ossi oli hoidossa porukoilla (sen hain eilen illalla kotiin). Hannu on siis kauden päätösristeilyllä, ja eilen hänen kanssaan juttelin; mukavaa on ollut! Juhlimista tietysti sekä saunomista :) Ihan mukavaa varmasti välillä lähteä jonnekin, 
niin on sitten taas kotona erilailla kivaa, kun vähän aikaa on muualla. 
Vaikka kyllä me molemmat nykyään viihdytään tosi hyvin ihan 
kotosalla muutenkin. Hyvillä mielin häntä odottelen kotiin
ensimmäisen Isänpäivän viettoon!

Itsekin toivoisin pääseväni vähän vapaalle, mutta tyttö aikalailla vielä rajoittaa; yöheräämiset olisi aika katastrofeja, jos ei olis tissiä saatavilla.. En ole tästä nyt ottanut mitään stressiä, koska Vilma menee kuitenkin kaikkien bileiden edelle ehdottomasti, mutta en voi kieltää, etteikö joskus harmita, kun meidän suhde on vielä niin symbioottinen. Lyhyt aika tää on kuitenkin elämästä, ja ainutlaatuinen, joten ihan positiivisella mielellä kuitenkin olen. Ens viikonloppuna on työpaikan pikkujoulut, ja niitä ajatellen olen miettinyt, että alkaisin antaa tyttöselle iltavellin, jos se vaikka pidentäis yöunia. Katsotaan nyt sitten, pääsenkö lähtemään (pitkän kaavan mukaan), riippuu ihan siitä miten tyttö pulloa huolii. Tähän mennessä pullo ei ole kelvannut kovinkaan hyvin. Täytyis jaksaa öisin tytön herätessä käydä lämmittämässä vastiketta niin tietäis miten se yö sillä tavalla menis, mutta siinä puoliunissaan tulee kyllä vaan lykättyä tissi suuhun; on se niin helppoa.

Joulukuun alussa sitten viimeistään lähden baanalle, kun on erään vanhan kaverini synttärit. Sinne kokoontuu iso joukko ns. vanhoja kavereita eli näitä joita olen tuntenut jo lapsuudesta asti, ja joiden kanssa ollaan oltu tekemisissä enemmän ja vähemmän. Niistä tulee varmasti ikimuistoiset pippalot! :) Oikein jännittää, kuinka sitä osaa enää juhlia, kun edellisistä juhlista on aikaa reippaasti yli vuosi =O Just eilen meseilin kaverin kanssa ja mietin, koska viimeks olen ollut juhlimassa niin ei edes muistu mieleen.. sen muistan, että kotona otin hieman enemmän punaviiniä vähän ennenkuin tämä "yllätysraskaus" kävi ilmi vuosi sitten lokakuussa...

Olen elellyt koko viikonlopun tacopiirakalla.. se on aivan mahtavan hyvää, vaikka tällä kertaa itse "pilasinkin" sen, kun tein terveysversion.. korvasin ison osan vehnäjauhoista ohra- ja ruisjauhoilla sekä päälle laitoin kevyt creme fraichea ja kevytkermaviiliä.. eikä leivinjauhettakaan ollut, joten laitoin soodaa.. no, hyvin on mennyt alas kuitenkin :) Eilen illalla söin viimeisen palan. Enpä sitten muuta ole syönytkään paitsi aamulla puuron ja perjantaina ostin pienen karkkipussin.. olin niin motivoitunut, etten herkuttele, mutta kaikki hienot ajatukset pyörsin, kun menin cittariin ja siellä olikin irtokarkit tarjouksessa. No, ostin vaan vähän, ja itse asiassa vaaka näyttää, että olis vaan laittanut aineenvaihduntaa liikkeelle, kun paino vaan tippuu!!! Hyvä näin.

Tänään olis tarkoitus mennä käymään Isänpäivillä äidin isän luona. Koska äidin äiti ja isä ovat eronneet niihin aikoihin, kun minä olin ihan pieni, ei häntä tule nähtyä kuin näin kerran vuodessa isänpäivänä. Oma isä on siis Malesiassa Kuala Lumpurissa työmatkalla, joten niitä "bileitä" ei nyt sitten tänä vuonna ole, ja hänen isälläänkin käydään varmaan sitten myöhemmin. Ajattelin kyllä soitella molemmille tänään. Iskä mulle soittelikin eilen illalla, kun valvoi siellä Malesiassa (vaikka siellä oli yö), kun tuo aikaero on melkoinen. Täällä kello oli seitsemän illalla, niin siellä se oli yksi yöllä. Onneksi on päässyt hyvin perille, 
kun eka lento peruttiin pommiuhan takia..! No, on hänellä ollut myös liput siihen Milanon koneeseen, joka aikoinaan törmäyksessä romuttui, ja ihmiset kuolivat; joukossa paljon myös suomalaisia.. oli onni, että silloiset messut olivat siirtyneet viikolla. Hui, näitä kun liikaa miettii, niin.. ei parane miettiä ja jossitella. Olla vaan onnellinen näin Isänpäivänä (ja tietysti kaikkina muinakin päivinä), että on isä, vaikka hän tällä hetkellä kaukana onkin.

Ainoa asia, mikä on hankalaa yksin kotona ollessa, on koirien ulkoilutus. Nyt onneksi pääsin heidän kanssaan käymään tuossa takapihan metsässä ennen kuin tyttö on herännyt, ja mennään sitten lenkille, kun tytöllä on taas päiväuniaika. Nyt näyttääkin nukkuvan pitkään tänä aamuna, kun ei ole vieläkään herännyt. Mentiin kyllä eilen melko myöhään vasta nukkuunkin. Tai no klo 21 jälkeen, mutta normaalisti mennään kasin aikaan. Tämä yö oli muutenkin melko rauhallinen, tyttö heräs 3 kertaa syömään, mutta nukahti aina heti syönnin jälkeen. Usein saattaa ähkiä tunninkin syönnin jälkeen, kun ei meinaa uni tulla silmään. Enkä mä sitten saa nukuttua, kun kuunteleen sen ähinää + että potkii tietysti vieressä makoilevaa äitiä :) Mun piti illalla muka katsoa joku leffa, mutta pilkin jo BB:n ajan tuossa sohvalla ,joten katsoin parhaaksi häipyä nukkumaan. Se olikin hyvä ratkaisu, kun nyt olen ollut ihan pirteänä klo 6 alkaen ja ehtinyt tekemään kaikennäköistä kuten käymään suihkussa, viemään koirat, keittään tutit ja pullot, tyhjentään ja täyttään tisikikoneen.. ja tämänkin kirjoittaan. Nyt kyllä lopetan tältä aamulta..